*blogia päivitetty joulukuussa 2023
Maailman parhaimpia ja arvostetuimpia ravintoloita luokitellaan Michelin-tähdillä. Suomesta löytyy tällä hetkellä 7 Michelin-ravintolaa, joista 5 sijaitsee Helsingissä, 1 Porvoossa ja 1 Turussa. Michelin-tähdet kertovat ainoastaan ravintolassa tarjottavasta ruoasta, mutta painotan näissä elämyksissä tottakai myös kaikkea muuta iltaan kuuluvaa. Tässä blogissa siis kokemukseni viidestä Michelin-ravintolasta: Palace, Olo, Demo, Grön ja Finnjävel Salonki.
Olemme siskoni kanssa viettäneet laatuaikaa mennä vuosina Cheekin-konserteissa kiertäen, mutta siihen tuli stoppi vuonna 2018 ja uusi yhteinen fanitus piti keksiä. Foodieina sitä ei tarvinnut kauaa miettiä, sillä olimme jo aiemmin haaveilleet Michelin-ravintoloista ja mikä otollisempi aika aloittaa kuin minun 30-vuotissyntymäpäiväni vuonna 2019!
Olemme jo aiemmin testailleet erinäisten fine dining -ravintoloiden maistelumenuita ja viinipaketteja, ja vaikka olemme hienoa ja herkullista ruokaa erittäin kovasti arvostavia kulinaristeja, emme me tiedä sen enempää ruokien (saati viinien!) hienouksista kuin kukaan muukaan. Jos sinulla on siis sellainen ennakkoluulo, että et voi mennä hienoon ravintolaan, koska et tiedä tarpeeksi, se on turhaa! Yksi lempiharrastuksiani hienoissa ravintoloissa onkin esittää tyhmiä kysymyksiä ja minusta tuntuu, että hovimestarit ja sommelierit ovat niistä useimmiten ihan mielissään.
Toinen yleinen ennakkoluulo hienoihin ravintoloihin mentäessä, erityisesti miesten osalta, on se, että eihän niissä lähde edes nälkä. Ei pidä paikkaansa! Olemme aina tulleet erittäin kylläisiksi! Fine dining -ravintoloissa on toki se pointti, että maistelet useampaa keittiön mestariteosta, jonka vuoksi annokset ovat kyllä pieniä, mutta 6-8 ruokalajin menussa kyllä syötävää riittää.
Haluan vielä tässä aluksi painottaa, että jokainen näistä Michelin-ravintoloista on todellakin ollut vierailun arvoinen, käsittämättömän kulinaristinen ja upea kokemus. Vaikka kirjoittelen tässä myös negatiivista/rakentavaa kritiikkiä ravintoloille, jäivät kaikki kokemukset todellakin hurjasti plussan puolelle! Seuran valinta näihin ravintoloihin on kuitenkin ihan ykkösjuttu. Ruokailut ovat meillä kestäneet aina 4-5 tuntia, mutta aika on lentänyt kuin siivillä hyvän palvelun ja seuran ääressä!
Palace – ainutlaatuinen ylellisyys
Palace oli ensimmäinen Michelin-ravintolakokemukseni vuonna 2019. Paikalla synttäreitäni juhlimassa olivat siskoni ja hänen miehensä sekä äitini. Muistaakseni Palace valikoitui ensimmäiseksi kohteeksemme nimenomaan siksi, että se on Suomen vanhin Michelin-ravintola, joka on auennut jo 1952. Ensimmäisen tähtensä se sai 1987, mutta pitkään Palace oli ilman tähteä, kunnes kattavan remontoinnin jälkeen vuonna 2019, ravintola ansaitsi tähden takaisin. Palace sai toisen Michelin tähtensä ensimmäisenä ja ainoana Suomessa vuonna 2022 ja sehän tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että tänne on pakko palata 🙂
Palace sijaitsee Helsingin kauppatorin kupeessa, Etelärannalla. Ravintolarakennus itsessään on rumahko betonikasa, mutta ylimmän kerroksen näkymät meren ja satama-alueen yli, ovat vertaansa vailla! Tyylikkäästi 50-lukua kunnioittaen remontoitu, harmoninen ja avara sali, saa ruman ulkokuoren unohtumaan nopeasti.
Palvelu on ylivertaista, arvokasta, jopa kuninkaallista. Nöyränä pohjalaisena mieleen hiipii pieni ”en kuulu tänne”-ajatus. Tuolin kanssa autetaan, joka kerta kun liikut, vessaan sinua tullaan saattamaan ja jopa lautasliina asetetaan syliisi. Meitä vähän naurattaa tällainen ylellinen kohtelu.
Palacen annokset ovat upean kauniita taideteoksia, joista suurin osa koostuu lukemattomista pienistä komponenteista. Mielettömien makuelämysten lisäksi, asiakkaita hemmotellaan hienoilla esityksillä, joita kokit tulevat tekemään aivan pöydän viereen. Useampikin annos tullaan viimeistelemään kokin toimesta silmiemme eteen ja on hienoa nähdä taidokkaan kokin työskentelyä läheltä.
Illallismenusta on valittavissa lyhyempi tai pidempi versio. Meidän menu versio oli 8 ja nyt näyttää olevan menossa jo 25.5. Menu uusiutuu noin neljä kertaa vuodessa. Tällä hetkellä näyttää, että varsinaista kahta versiota menusta ei enää ole, mutta muutaman annoksen voi ottaa mukaan lisähinnasta. Menun hinta Palacen sivuilla tällä hetkellä on 240€. Hinnat ovat jonkun verran nousseet ja viinipaketin hintaa ei sivuilta nyt löydykään, mutta se oli aiemmin 150€ ja voisi veikata senkin hieman kallistuneen.
Palace oli kokemuksena todellakin aivan ainutkertainen, eikä myöhemmät Michelin-ravintolat ole kokemuksen puolesta yltäneet samalle tasolle. Tunnelmaltaan ravintola on erittäin hienostunut ja arvovaltainen, jopa hieman liian jäykähkö. Kokkien taidonnäytteet pöydän vieressä kuitenkin rentouttavat tunnelmaa salissa aina ja näitä onkin onneksi useampia. Lisäksi pieni teatraalisuus muun muassa sommelierin viininkaadossa ja muut pienet nyanssit, tuovat hienoa yllätyksellisyyttä illalliselle. Kokemuksen kruunaa pieni lahja, josta löytyy keittiön valmistamaa kuusenkerkkäsokeria, kahvia ja yksi jälkiruoan resepti, sekä myös menu muistoksi.
Olo – simppeli ja hienostunut
Vuoden 2020 Michelin-ravintolaksemme valikoituu Olo. Onneksi syntymäpäivämme ajoittuu elokuulle, kun kesällä koronatilanne sallii ravintoloiden suht normaalin aukiolon. Ravintola-alan kurimus on huolettanut meitä todella ja erityisesti olemme miettineet miten hienoimmilla ravintoloilla riittää näinä aikoina asiakkaita. Muistaakseni osa Michelin-ravintoloista olikin tähän aikaan kiinni.
Olo-ravintola sijaitsee myös Helsingin kauppatorin laidalla kauniissa vanhassa kiinteistössä, katutasossa. Olo on saanut Michelin-tähtensä jo vuonna 2011 ja on siitä saakka myös pitänyt sen. Menu on skandinaavinen, kansainvälisillä vivahteilla.
Seurueeseen kuuluu tällä kertaa siskoni ja hänen miehensä sekä poikaystäväni Ville, joka on täysi noviisi fine dining-maailmassa ja joka on vaatinut pienen ylipuhumisen, että hän on suostunut maksamaan ruoasta näin paljon. Villen kommentit ruoasta illan aikana rajoittuvatkin ihan hyvää, hyvää ja tosi hyvää -arvoasteikolle.
Ravintolan sisäänkäynti ja sisustus on melko vaatimaton. Sali on pieni ja pöydät vieri vieressä. Illan edetessä hälinä kasvaa, mutta keskustelu pöytäseurueessa onnistuu onneksi vaivatta. Kuitenkin sommelierin kuvausta viinistä on hieman haastavaa kuulla. Tähän vaikuttanee myös se, että sommelier puhuu englantia. Kun suomeksikin viineistä kerrottaessa puolet termeistä menee ohi, niin tilanne on vielä haastavampi vieraalla kielellä.
Olon ruoat ovat ulkoasultaan selkeästi pelkistettyjä ja simppeleitä. Fine dining-ravintoloista tuttu keittiöntervehdys, ”suupalallinen” loisti poissaolollaan. Sormiruokien yhteyteen jäimme myös kaipaamaan pientä pyyhettä käsien puhdistukseen, erityisesti näin korona-aikana.
Olon pidennetty menu, jonka valitsimme, käsitti tuolloin 9 ruokalajia. Aikaa ravintolassa meillä vierähti muistaakseni nelisen tuntia. Lyhyempi, parin tunnin menu, käsitti 6 annosta. Meidän valitsema pidempi menu maksaa tällä hetkellä Olon sivujen mukaan 189€ (noussut 30 €) ja viinipaketti 157€, eli yhteensä 346€.
Ilta Olossa on kaikenkaikkiaan onnistunut, ruoka on herkullista, mutta sieltä puuttuvat mieleenpainuvat kohokohdat. Ravintolaa on kehuttu paljon, mutta meidän kohdallamme kokemus jää jostain syystä hieman vaisuksi, valitettavasti.
Demo – rento, tervetullut tunnelma
Vuonna 2021, kolmas Michelin-ravintokohteemme, on ravintola Demo. Jo toista vuotta jouduimme jännittämään, miten koronatilanne sallii pitkän kaavan mukaisesti syömisen ja anniskelu loppuikin ravintolassa klo 23, mutta se ei kyllä haitannut kokemusta mitenkään. Seurueena viime vuodelta tuttu kokoonpano ja Ville jo astetta innokkaampi fine dining-ruokailija.
Demo sijaitsee Uudenmaankadulla, melko vaatimattoman oven takana, jota toki korostaa monta Michelin-tarraa. Heti Demoon astuessa, olo on tervetullut. Meillä on aivan ihana ja sydämellinen hovimestari, joka viihdyttää meitä useampaan otteeseen illan aikana. Demossa ei hienostella puvut päällä solmiot kireällä, vaan siisteissä ja rennoissa vaatteissa naureskellen, ihanaa! Aterimia on pöydällä niin monta, että meinaa sekaisin mennä ja kun tyhmänä kysyn, millä tätä ruokaa olisi pitänyt syödä niin vastaus on naurava: ”saa syödä justiin niillä millä haluaa!”. Useissa annoksissa onkin tarpeen käyttää sekä haarukkaa, veistä että lusikkaa (erityisesti herkullisten kastikkeiden jokaisen pisaran kaapimisiin).
Hovimestarimme kysyi myös pariin otteeseen illan aikana palautetta ruoasta ja tuntui aidosti arvostavan sitä. Hän jäi ihan ajan kanssa kuuntelemaan ja kiittelemään. Oli siistiä huomata, miten paljon Villen kulinarismi on kasvanut viime vuoden ensimmäisestä fine dining-kokemuksesta, ja hän arvosteli annoksia kuin paraskin ruokakriitikko!
Demossa menu vaihtuu päivittäin, mikä on huikeaa, mutta tästä syystä emme saa paperista ruokalistaa tutkittavaksi. Tämä harmittaa meitä hieman, erityisesti illan aikana, kun olisi mukava tarkistaa mitä kaikkia komponentteja annoksessa on ja pystyykö niitä sieltä maistamaan. Myös Demosta puuttuvat käsien desinfiointi mahdollisuus sormiruokien kohdalla, jota jäämme kaipaamaan. Siskoni gluteeniton ruokavalio ei ole mikään ongelma, ja siitä huolehditaan illan aikana tyylikkäästi.
Illan alku ei hemmotellut omia makuhermojani, kun keittiön tervehdys ja ensimmäinen nieriää sisältävä annos, oli pieni pettymys. Menu teki kuitenkin täyskäännöksen, kun toinen alkupala oli täydellinen aasialaisvaikutteinen kala-annos. Ensimmäistä kertaa ikinä kohdallemme osuivat myös hyvät jälkiruokaviinit, sillä useimmiten ne ovat olleet ehdottomia viinipaketin inhokkeja.
Demossa valitsemme 7 ruokalajin menun. Vaihtoehtona on myös 6 ruokalajia, jolloin yksi jälkiruoka jää pois. Lisäannokseksi tarjotaan kuitenkin vielä Wagyu-härkää, ja eihän sitä nyt yksinkertaisesti voi jättää ottamatta! Yhteensä siis 8 ruokalajia hintaan 130€ ja viinipaketti 97€, eli yhteensä 227€. Tämän lisäksi meille toki myydään vielä muutamat lasit skumppaa ja pieni tuputtamisen maku jää itselleni mieleen. Ilta on joka tapauksessa halvin näistä kolmesta. Edit. Joulukuussa 2023 seitsemän ruokalajin menu kustantaa 115€ ja viiniparitus 100€.
Demosta päällimmäisenä mieleen jää miellyttävä, rento tunnelma. Illan aikana ei edes muista olevansa fine dining-ravintolassa! Ruoka on ensiluokkaista ja herkullista, mutta voiton vie tunnelma, joka on toki vähintäänkin puoli ruokaa!
Grön – kasvikset keittiön keskiössä
Vuonna 2022 taisin olla jo kokolailla jättänyt punaisen lihan syömisen taakseni. Tuntui merkitykselliseltä saada houkuteltua vannoutuneet lihansyöjäseuralaiseni mukanani kasvisruoastaan tunnettuun Gröniin. Vielä upeammalta se tuntui, kun tuo kasvisruoka oli yksinkertaisen taivaallista heidän kaikkien mielestä! Heitän ihan mutulla, että Grön on varmasti yksi harvoista Michelin-ravintoloista, jotka tarjoavat täysin vegaanista menua.
Albertinkadulla, aivan Helsingin Kampissa sijaitseva Grön on helppo olla huomaamatta. Mekin kävelemme oven ohi ensimmäisen kerran kiireessä. Pieni ravintolasali mahduttaa kerrallaan ruokailemaan vain 18 vierasta. Ravintolan erikoisuus on ihana avokeittiö salin perällä ja pääsemme istumaan aivan sen viereen. Pöydästä keittiön työtä ja armeijamaista kuria on mielenkiintoista seurailla. Keittiömestarille vastataan hienosti kuorossa. Pienen keittiön vuoksi Grönissä ruoat tarjoillaan samaan tahtiin koko salille. Tämä lisää pientä kiireen tuntua ruokailuun.
Gröniä pidetään usein kasvisravintolana vaikka sitä se ei ole, kalaa on menussa paljon. Normaaliin menuun kuuluu vierailumme aikaan myös pihviannos, itselleni annos toteutetaan kasvisversiona. Pihviannos ei erityisesti sykähdyttänyt muita syöjiä, vaan mietittiin yhdessä, että jos liha on siihen lautaselle tuotu, niin kyllä se saisi olla pääosassa ateriassa, mikä tässä ei toteutunut.
Menu vaihtuu Grönissä neljä kertaa vuodessa, keskittyen aina kunkin ajan satokauden parhaimpiin tuotteisiin sekä lähiruokaan mahdollisuuksien mukaan. Heillä on Kirkkonummella oma pieni palsta, josta osa kasviksista tulee ja myös vilttiyrttejä käytetään.
Grönistä parhaiten mieleen jäi annos, jossa isolla lautasella lepäsi muutama kurkku ja salaatinlehti. Näiden lisäksi oli pienessä purkissa oleva dippi. Tämä annos oli niin uskomattoman maukas, nerokas ja mielenkiintoinen, että eihän sille voinut kuin nauraa. Miten kurkku voi olla näin taivaallista! Myös alkoholiton juomapaketti, jonka Ville testasi oli aivan erinomainen ja ehdoton suositus siihen, että fine diningista voi nauttia myös ilman alkoholia oikein hyvin.
Olin tainnut juuri hieman ennen tätä ravintolavierailua katsoa jonkun dokumentin hummerien elävältä keittämisestä ja siinä oli tutkittu sitä miten paljon ne kokevat kipua ja ahdistusta tästä. Minun oli sitten tietenkin pakko kysyä, että miten jonkun annoksen hummerit oli valmistettu ja selvisi, että ravintolassa käytettiin itseasiassa tähteitä eli jostain toisaalta tulevia hummerinpyrstöjä, joista siis valmistettiin hummeriliemi.
Vierailumme aikaan menun hinta oli 128€, joka näyttää nyt nousseen parilla kympillä 148:aan euroon. Viiniparitus maksoi 98€ ja on nyt 112€. Yhteensä maistelumenuillallisesta viineineen saa siis tätä nykyä pulittaa 260€. Ei kalleimmasta päästä todellakaan!
Tunnelma Grönissä oli pienestä kiireen tunnusta huolimatta rento ja välitön. Sali oli melko kuuma. Pöydässä oli jokaiselle hauska aterinlaatikko, josta aina välillä otettiin kyseisen annoksen työvälineet. On myös yleensä ihan mukavaa, kun kerrotaan erikseen miten ja millä kannattaa syödä, ikään kuin suositus, niin ei tarvi itse arvailla. Aina voi toki myös kysyä, eikä tarvi todellakaan esittää tietävää.
Ehkä ruokailun yhteyteen olisimme kaivanneet hieman keskustelua annosten väliin, että miten maistui yms. Tämä keskustelu käytiin vain lopussa. Selvästi kiire ja keittiön paine ei oikein jutustelulle annosten välissä antanut aikaa, mutta lopussa keittiömestari kiersi varmasti kaikki pöydät läpi. Mainittakoon kuitenkin, että olimme muutaman minuutin myöhässä, kun Gröniin saavuimme, joten osa kiireestä meni meidän piikkiin.
Finnjävel Salonki – perinneruokia pikkutwistillä
Kolmen vuoden tauon jälkeen saimme 2023 viidenteen Michelin-ravintola vierailuun jälleen mukaan myös äidin! ❤ Vuosittainen vierailu ajoittuu aina elokuulle, kun siskoni kanssa molemmat juhlimme synttäreitä ja tänä vuonna ravintolaksemme valikoitui Finnjävel Salonki.
Finnjävel Salonki sijaitsee aivan Helsingin ytimessä Töölössä ja on Olon lisäksi harvoja Michelin-ravintoloita, jotka ovat myös ulkoapäin hienoja paikkoja. Julkkiskokki Henri Alén on paikan toinen perustaja. Toinen syy miksi ravintolan nimi saattaa olla monilla tuttu on sen yhteydessä toimiva Sali-puoli, joka on hieman hienostelemattomampi ravintola. Tämän kokemuksen perusteella senkin voisi kyllä testata!
Finnjävel sai Michelin-tähtensä vasta hiljattain vuonna 2021. Ravintola on saanut myös Pohjoismaiden paras palvelu tunnustuksen, johon voimme vierailumme perusteella ehdottomasti yhtyä. Meille jäi Grönistä kummittelemaan pieni myöhästymisen ja kiireen pelko, mutta Finnjävelissä ketään ei haitannut yhtään, että saavuimme hitusen myöhässä ja Ville vielä jälkijunassa. Hauska yksityiskohta oli myös ennen ruokailua saapunut infokirje.
Ravintolan sali on hämyisän tunnelmallinen, pehmeillä akustoivilla materiaaleilla sisustettu ja mukavan väljä. Pöytään tuodaan hauskat valot ruokailun alkaessa. Täällä mieleen jäävät hienot, erikoiset aterimet. Yhdelle ruoalle tuotiin puukot, joka tietenkin miellyttää aina pohjalaisia!
Finnjävelin menu on ylistys suomalaisille perinneruoille ja ruokakulttuurille. Annokset esitellään hauskasti: hernekeittioa, perunamuusia, piimää, lämppäri ja pannukakku. Ihan näin arkisista ruoista ei kuitenkaan todellakaan ole kyse! Perinneruokien ollessa kyseessä ei Finnjävelissä melko ymmärrettävästi ole vegaanista menua tarjolla. Minä ja äiti syödään menut pescovegaanisti, eli ilman lihaa, mutta kalalla, maidolla ja munalla 🙂 Liha-annoksen härän korvikkeena meillä oli mitä herkullisin mukulaselleri.
Kaikin puolin onnistuneen illan Finnjävelissä kruunaa paikan aivan ihana sommelier, joka on aloittanut siellä vasta viikko sitten! Mieletön osaaminen ja aivan tajuttoman mukava, kun vastaili kaikkiin meidän kysymyksiin ja antoi viinisuosituksiakin, joita Ville lypsi oikein urakalla. Viinipaketteja illassa oli valittavana kaksi: hyvät ja paremmat viinit. Minä ja Ville valitsimme jälkimmäiset ja kun muille seurueen jäsenille tuotiin yhdelle annokselle sakea, jota valitettavasti kukaan ei halunnut juoda, vaihtoi hän ne maksutta samaan viiniin mitä me joimme.
Nautimme vierailumme aikana kahdeksan ruokalajin menun, joka kustantaa 129€ sekä ne paremmat viinit, jotka maksoivat 123€ eli yhteensä 252€. Tunnelma, palvelu ja tietenkin suomalaisuus maistuivat meille Finnjävelissä erinomaisesti ja ravintola otti vankan sijoituksen listalla kakkosena heti Palacen jälkeen!
Michelin-ravintoloiden läpikoluaminen jatkuu taas ensi vuonna ja käymättä Suomessa tällä hetkellä on vielä Kaskis ja Vår. Entäs siellä, onko käyty nauttimassa fine diningia? Käyttäisitkö sinä 300€ Michelin-ravintolan illalliseen?
SIELUNRUOKAA 
Jätä kommentti