Tulipa taas elettyä! Ihan sama fiilis, kuin viime vuonna. Niin onnellinen, että jaksoin koota tämän ja muistella mitä kaikkea vuoteen mahtuikaan.
Jos tiemme ovat kohdanneet vuoden 2022 aikana, niin olisin super kiitollinen kuullessani kommenteissa mikä yhteinen muistomme sinulla on jäänyt vuodesta mieleesi!
Let’s start!
Tammikuu
Vuosi starttasi milläpä muullakaan kuin hiihdolla Seinäjoella Jennyn kanssa. Vuosieni teema tätä nykyä. Loppiaisena tavattiin vuosia jatkuneen perinteen mukaisesti Wienin-vaihtarikamujen kanssa ystävien uudessa kodissa. Aloitin innosta puhkuen uuden työn vanhan rinnalle strategiakonsulttifirmassa. Opittavaa riitti! Villen kanssa käytiin treffeillä Tuusulanjärven jäällä, minä hiihtäen, Ville luistellen. Käväisin työreissulla Ruotsissa perehdyttämässä kahta uutta työntekijää.
Tammikuun kotimaan matkailu sijoittui Juupajoelle. Aliisan kanssa taidettiin aloittaa kirjoitusretriitit tällä pidennetyllä viikonloppu reissulla. Käytiin mm. huuhtomassa huolia Juupajoen rotkolla, hiihtelemässä, saunomassa ja päästiin jopa ihastelemaan revontulia! Ihana irrottautuminen arjesta.
Otin ekaa kertaa osaa myös vegaanihaasteeseen ja muistan, että maha oli kipeä lähestulkoon koko kuukauden. Tosi monet kasvisproteiinit ei yksinkertaisesti sovi mun mahalle, ikävä kyllä. Pakko ottaa myös ylpeänä kunnia siitä, että mun ja Villen mökeille kairaama avanto oli lopulta muulla perheellä kovalla käytöllä ja onnistuin innostamaan perheenjäseniä talviuinnin ihanuuden pariin!
Möhkö kävi tammikuussa tapaamassa ekaa kertaa uusinta ystäväänsä Bobbya. Hän oli armelias ja lainasi myös vaatteitaan Bobylle, jolle pentuna staffin vaatteet olivat isoja, mutta eivät labbikselle toki kauaa mahtuneet. Nykyään Bobby on Möhkön bestis ja samalla tulee nähtyä hänen omistajaansa enemmän!







HELMIKUU
Jo tammikuun puolella startattiin kamujen kera mökille Vuokattiin! Tehtiin kaikki etätöitä, mutta ehdittiin kyllä myös nautiskella. Ykkösjuttu mökillä oli siihen kuuluvat rannekkeet Katinkullan kylpylään (joka on U-P-E-A), jonne sai siis mennä joka päivä nauttimaan savusaunan lempeästä löylystä ja ihanasta avannosta. Mökiltä pääsi kylpylään helposti kävellen. Toinen oma ykkösjuttuni oli tietenkin hiihto, hehe. On se myös aika ihanaa, että sai olla viikon verran ilman koiran ulkoilutusta. Uusia kokemuksia haettiin liukulumikenkäilystä, joka oli yhtä kaatuilua ja nauramista (todisteita videon muodossa täällä). Reissun jälkeen päästiin vielä moikkaamaan Kajaaniin muuttaneita rakkaita ja heidän uutta kotiaan. Täydellistä.
Treffeillä oltiin helmikuussa kulttuurin parissa Amos Rexissä. Kuun lopussa oli pitkästä aikaa ulkomaan reissun vuoro, kun lähdettiin pitkäksi viikonlopuksi Tanskaan, taas muuttaneita rakkaita moikkaamaan. Kirjoittelin blogiin Kööpenhaminasta, Herningistä ja Hvide Sandesta. Vierailu oli aivan ihana, näitä tyyppejä näkee kyllä liian harvoin! (Kunnes yliannostus heinäkuussa, stay tuned 😎)









Maaliskuu
Möhkö-poika täytti 3 vuotta! Neljän tähden illallisen jatkumona tänä vuonna kahden kaveripariskunnan kanssa vietettiin aktiviteettiviikonloppuja. Näistä ensimmäisessä päästiin kokeilemaan mielettömän jännittävää, mutta hauskaa koskikelluntaa! Still alive.
Maaliskuussa vietettiin jälleen viikko Hannunluhdassa mökkeillen ja etätöitä tehden. Nähtiin myös kauniit revontulet! Ja hiihdettiin sen minkä kelit salli.









Huhtikuu
Huhtikuun alussa oli kauden 21-22 viimeinen hiihto. Kausi oli kohtuullinen, hiihtokilometrejä kertyi hieman alle 400. Hiihtokauden jälkeen (ja osittain aikana) aloitin tanssin ja yleisurheilun ja pehmeiden hankien jälkeen tärähtelevä ja pomppiva liikunta oli polvelle yksinkertaisesti liikaa. Vaiva on ollut ikävän pitkä eikä tunnu vielä melkein vuodenkaan jälkeen olevan täysin kunnossa. Näin vanhemmiten tällaisten vammojen kanssa pitää kaiketi vain opetella elämään. Opiskelut jatkuu.
Pääsiäisenä kyläilemässä kävi ihanat Erika ja Jelmiina ja repäistiin ensinnäkin lähtemällä laittautuneina keskustaan syömään JA sieltä vielä extempore keikalle Sokos Hotel Vantaalle kuuntelemaan Ressu Redfordia! Vitsi, meillä oli hauskaa!
Työrintamalla vietettiin keväällä jälleenmyyjäpäiviä tehtaalla ja oli mahtavaa pitkästä aikaa nähdä yhteistyökumppaneita livenä. Myös Ruotsissa messuiltiin taas koronan jälkeen äitin kanssa, toki vain vierailijoina. Mirror Linen tehtaalla alkoivat lisäksi uuden laajennuksen rakennustyöt.
Parkanossa mökkeiltiin Villen kaverien kera ja kevätaurinko hölli avantoseikkailuita ihanasti. Jenny kera lapsien tuli viettämään vappua Vantaalle ja riehuttiin muun muassa Super Parkissa.






Toukokuu
Toukokuussa Villen serkku vaimoineen kävi kylässä. Syötiin hyvin ja läpäistiin pakohuone, kuinkas muutenkaan. Sinnun kanssa yllätettiin poikaystävämme valokuvanäyttelyllä ja Penelope-ravintolaillallisella. Edelleen vastayllätystä odottelen hengitystä pidätellen. 😁
Oli kiva lähentyä vuoden aikana myös vanhan ystävän Pipsan kanssa. Kunnes hän otti ja muutti Berliiniin vuoden lopussa.
Toukokuussa oli aika toisen kirjoitusretriitin Aliisan kanssa. Tällä kertaa suuntasimme Kolin kansallispuistoon, joka on ollut pitkään listallamme. Tehtiin monta hyvää vaellusta, joista kirjoitin myös blogiin: Huippujen kierros, Ryläys, Mäkrä ja Pirunkirkko. Nautittiin ihanista aamiaisista Kolin Keitaalla, lämpimistä löylyistä ja poreista Koli Spassa, retkieväistä ja osittain jo melko kesäisistä keleistä. Kirjoitettiin siis myös!








Kesäkuu
Ah, kesä! Mökkeiltiin taas Ruovedellä ja viikko myös Hannunluhdassa ja käytiin katselemassa eri paikoissa vähän omankin mökin perään, mutta ei löytynyt sopivaa kohdalle. Ville vieraili ystävien luona Saksassa. Käytiin eri paikoissa uimassa.
Juhannuksena telttailtiin Nuuksiossa yksi yö Villen kanssa. Ei mikään mielettömin kokemus. Paikka on selkeästi liian helposti saavutettavissa ja jengi sen mukaista. Välinpitämättömyydestä kertokaan esimerkiksi se, että sitä nuotiota ei voitu sammuttaa vaikka kävin sanomassa, että metsäpalovaroitus on voimassa.
Pitkin kevättä tuntui jo siltä, että konsulttifirmassa työskentely ei lähtenyt luistamaan. Työ piti omaan makuuni sisällään ihan liikaa myyntityötä ja kylmäkontaktointia ja perehdytyksessäkin olisi ollut parantamisen varaa. Kesän alkuun kypsyi kuitenkin viimein päätös lopettaa. Ei ole luovuttaminen helppoa, vaikka ei yhtään maistuisikaan. Tilalle tuli kuitenkin nopeasti markkinoinnin freelancerin työt yhden pienehkön toimiston kautta ja siellä jatketaan toistaiseksi!









Heinäkuu
PROVINSSI! Muutaman vuoden tauon jälkeen päästiin taas Provinssi-festareille Seinäjoelle. Provinssi on tunnetusti ihmisen parasta aikaa ja joka päivä on pääpäivä, joten tarviiko sitä sen kummemmin selitellä? Oli aivan parasta ja glitteriä ja omistan Provinssille oman (vain vähän sensuroidun) kuvakoosteen.








Kesäloman vietto alkasi Kaskisista mökiltä, jossa vietettiin toista aktiviteettiviikonloppua. Oltiin Villen kanssa järkkäilty kavereille yksityinen veneajelu aivan huikean merikapteenin Matsin paatilla, jonka päätteeksi rantauduimme saarelle, vierailimme Sälgrundin majakassa ja syötiin ihana piknik.
Suoraan Kaskisista starttasi kesän road trip seikkailu Norjaan! Vuokrattiin kuuden hengen asuntoauto, johon sullouduttiin kamoinemme ja paineltiin Ruotsin läpi Norjaan ja upeille Lofooteille. Vaikka 10 päivää asuntoautossa 24/7 ihmisten ympäröimänä oli ehkä vähän too much, oli reissu mitä ihanin ja kaunein! Kirjoitin blogiin Ruotsin puolelta Laktajakkin vesiputoukselta. Norjan puolelta Henningsvaer-kylästä ja Festvågtindin huiputukselta, Rytenin huiputukselta ja ihanasta Å kylästä sekä Reinebringenin ikoniselta turistirysältä. Suomen puolella käytiin vielä huiputtamassa Saana. Huhhuh, mikä reissu! Kesän kohokohta.














Loppulomasta ehti vielä nähdä vaihtarikavereita Villen ja Saaran uudessa kodissa, käydä uimassa ja kesäretkillä, käydä yön yli hillassa/mustikassa/mansikassa Valkmusan kansallispuistossa, metsälenkkeillä Möhkön ja Bobbyn kaa, löytää Jirin kanssa siskolle maailman mielettömin kantarelliapaja, piipahtaa äidin kanssa Kaskisissa pihakirppisten aikaan, sienestää Sinnun kanssa Parkanossa ja muuttaa paras ystävä ensimmäiseen omaan kotiin! Vitsi mitä kaikkea sitä ehtiikään, kun on kesä ja LOMA.








Elokuu
Kesälomaa jatkui viikon verran vielä elokuun puolelle. Vietettiin sitä vähän rauhallisemmin kotosalla ja tehtiin staycation reissu Valo-hotelliin Helsinkiin. Ostettiin tänne lahjakortti edellisestä Black Friday alesta ja saatiin samaan hintaan pääsy myös Valon kivalla wellness-alueelle. Vierailtiin myös vihdoin Suomenlinnassa, kun Ville ei ollut siellä koskaan käynyt.
Ehdittiin äidin kanssa, osittain työnmerkeissä, piipahtamaan Naantalissa ja Asuntomessuilla. Käytiin vierailulla presidentin kesäasunnolla eli Kultarannassa ihastelemassa siellä olevaa hienoa puutarhaa, tehtiin retki ketunluolille ja kierreltiin myös vähän kaunista Naantalia.
Elokuussa ehdin myös Etelä-Pohjanmaalle sienestämään, mökkeilemään Kaskisiin, retkeilemään, veljen tyttöjen synttäreille ja tekemään lähitöitä toimistolla. Vantaalla käytiin ulkoilmaleffassa Villen kanssa. Helsingissä after workeilla vaihtarikamujen kera. Ja lopulta kuun viimeinen viikonloppu vietettiin siskon kanssa perinteisiä yhteissynttäreitä Michelin-ravintolan merkeissä. Tällä kertaa paikka oli kasvisravintola Grön ja pöperöt jotain aivan taivaallista.












Syyskuu
Kolmas kaveriporukan aktiviteettiviikonloppu sijoittui Poriin ja siellä päästiin upeaan ravintolaelämykseen, The Table. Herkullista ruokaa, tietovisaa, cocktailien ja jälkiruoan valmistusta pöydässä ja parasta seuraa. Kelpasi!
Työrintamalla rutistettiin jokseenkin hevi Habitare-messuviikko kunnialla purkkiin. En tiedä miten onnistuin lauantaina edes seisomaan Pyhimyksen-keikalla viikon päätteeksi. Onneksi pelastus siinsi jo edessä, sillä sunnuntaina startattiin syksyä karkuun Espanjaan Villen kanssa. Ihana toinen koti La Luna hemmotteli meitä pitkästä aikaa kahden viikon verran. Ensimmäinen niistä tehtiin etätöitä ja toisena seikkailtiin ympäriinsä, esim. tippukiviluola, Gibraltar, Alhambra-palatsi, Mijas, Malaga (Blogi reissusta odottaa kirjoittajaansa).
Ei sitä Espanjan jälkeenkään hirveästi kotona viihdytty, vaan lähdettiin vielä viikoksi Hannunluhtaan mökkeilemään ja etäilemään. Touhua riitti siis niinkuin kesällä konsanaan! Ruskakin vähän näyttäytyi.












Lokakuu
Lokakuussa rohkaistuin osallistumaan Sita Salmisen kaverihakuun ja laitoin ilmoituksen, että Vantaan alueelta olis kiva löytää porukka vaikka padelin peluuseen. Nyt meitä on yhteensä seitsemän huikeaa naista ja ollaan käyty pelaamassa vaihtelevilla kokoonpanoilla melkein joka sunnuntai! Tää on ollut super kiva lisä omaan liikuntaan nyt kun joukkueurheiluajat on itellä takanapäin ja kaikki harrastukset ollut jo pitkään vain yksilölajeja. Padelin lisäksi kävin yleisurheilussa normaalisti ja lokakuussa ehdittiin Aliisan kanssa pitkästä aikaa myös tanssimaan!
Lokakuussa veljen vaimo ja tytöt tuli kyläilemään viikonlopuksi. Hannunluhta mökkiviikot on ehdottomasti auttanut siinä, että sisarusten muksuja näkee nykyään useammin, mutta tosi harvoin kukaan heistä käy meillä. Ja vaikka lapset on maailman uuvuttavimpia niihin tottumattomalle, niin arvostan todella paljon näitä vierailuja! Me vietettiin kiva päivä Jumbossa vähän shoppaillen ja syöpötellen.
Pipsan kanssa vietettiin laatuaikaa hotellin ja hyvän ruoan merkeissä. Ja vielä kuun lopussa yllätettiin tulevat vanhemmat Tampereella jännittävällä kotikokki-elämyksellä ja pienten babyshower juhlimisten merkeissä.







Ainiin! Lokakuussa sovittiin myös ihanan ystäväni Annin kanssa, että nähdään jokaisen viikon keskiviikkona! Tää on yks vuoden hienoimpia juttuja, sillä ystäviä näkee aikuisena ihan liian vähän! Ollaan käyty sienessä, koirien kanssa lenkillä, salilla ja syömässä. Välillä joudutaan perumaan työmatkojen yms. kiireiden osalta ja se on tosi ok. Parasta on kuitenkin aina tietää, että seuraava näkeminen on jo sovittu.
Marraskuu
Vuoden synkin kuukausi (meikälaisen mittapuulla ainakin) alkoi ihanilla tupareilla Jennyn ja Tuomaksen luona, Seinäjoella. Tupareiden teema oli lautapelit, onko parempaa! Kaiken lisäksi oltiin ainoat vieraat, eli seurakin oli pelkkää priimaa. 😅
Heti tupareiden jälkeisenä viikonloppuna lähdettiin Möhkön kanssa junalla takaisin Etelä-Pohjanmaalle ja Kauhajoelle firman pikkujouluihin. Käytiin kuuntelemassa yllättävän hyvää Haloo Helsinkiä! upouudella IKH-Areenalla. Oli hauska ilta, onneksi jaksoin lähteä!
Junamatka jatkui Möhkön kanssa Kajaaniin Erikan luo, jonne olin menossa hiihtolomaa viettämään. Lumitilanne oli heikohko, mutta pääsin kuin pääsinkin kahdesti hiihtelemään! Kerran Vuokatissa kilpahiihtäjien jaloissa ja kerran Kajaanissa. Yritän suosia junaa matkustustapana, vaikka se harmittavan harvoin onkin mahdollista. Luonto kiittää, kun valitsee junan.
17.11. minusta tuli kuudennen kerran täti. Televisiosta tuli ihan liikaa jalkapalloa. Olin jälleen työreissulla ja messuilemassa Tukholmassa.







Joulukuu
Rasti seinään! Nimittäin Ville osti sukset ja innostui toden teolla hiihdosta! Kelit olivat joulukuussa yllättävän lumiset jo etelässäkin ja lisäksi hiihdettiin myös Pohjanmaalla, kun oltiin joulun vietossa.
Tein marras-joulukuussa jonkun verran freelancer-hommia yhdelle asiakkaalle henkilöstö- ja brändikuvauksen tiimoilta. Oli kiva olla ohjaamassa brändikuvia ja käydä myös Oulussa piipahtamassa työn merkeissä. Vaikkakin lentäen yhtä päivää varten, ei hyvä.
Lähdettiin joulun viettoon hyvissä ajoin ja mökkeiltiin Hannunluhdassa. Ihanaa, kun pääsi avantoon harva se päivä! Joulua vietettiin molemmin puolin Kauhajokea, kun meidän vanhemmat asuu hyvin näppärästi muutaman sadan metrin päässä toisistaan, eri puolilla jokea. Parasta joulussa oli palapeli, jota tehtiin yömyöhälle jouluaattona, 6-7 tuntia putkeen. Ja tietenkin ruoka! Sitä tuli syötyä hieman. Lahjaksi sain pitkään ja hartaasti harkitun trangian! Pelottelut sähkökatkoista olivat viimeinen niitti, joka tarvittiin siihen, että vihdoin hankin tämän maailman näppärimmän retkikeittimen. Keitin pääsi käyttöön Pyhällä tammikuussa!
Välipäivinä ajeltiin takaisin kotiin ja rakas Jelmiina ehti kyläilemään ennenkuin palasi kotiin Tanskaan. Tätä reissaajaa näkee nykyään vain muutaman kerran vuodessa ja joka kerta on arvokas! Ville ja Jelmi lähtivät yhdessä lentokentälle torstaina, kun Ville lähti vaihtamaan vuotta Portugaliin. Mulla ja Möhköllä kävi yllätysvieras Anni kylässä ja aattona ajoin lukiokamuja moikkaamaan Sappeelle mökille, johon me ei Möhkön kanssa oltu tervetulleita (koska lemmikkikielto). Näitäkin ihanuuksia tullut nähtyä liian vähän, joten onneksi pääsin edes moikkaamaan! Heihei 2022!









Summa summarum
Olipahan taas vuosi! Erityisesti vuoden alkupuoliskoa ja kesää kirjoitellessa rupesi ihan hengästyttämään, että miten sitä on painettu taas tukka putkella menemään. Tuntuu, että syksy ja vuoden loppu olikin jo hieman rauhallisempaa menoa ja hyvä niin.
Vuoteen mahtui taas pitkästä aikaa ulkomaanmatkoja. Useampi Ruotsin reissu työmatkojen tiimoilta, mutta myös vierailu Tanskassa ja helleloma Espanjassa.
Ihanan paljon tuli nähtyä myös ystäviä! Aliisan kanssa kirjoitusretriitit ja hiihto/sieniretket, Annin kanssa syksyiset viikottaiset näkemiset (joista toivottavasti pidetään kiinni myös jatkossa), hiihtoreissu Kajaaniin Erkin luo, aktiviteettiviikonloput kaveripariskuntien kanssa, Jennyn kanssa tuparit ja muut perussekoilut jajaja! Aivan mahtavaa.
Muistan hämärästi sinkkuajan, kun viipotin joka viikonloppu jossain päin Suomea kavereita moikkaamassa. Sitten väsyin siihen ja aloin seurustella ja raivasin kalenteria huolella tyhjäksi (+ korona). Nyt taas tuntuu, että on löytynyt tasapainoa siihen, että tärkeistä ystävyyssuhteista saa jaksamista ja virtaa, vaikka se sitä omalla tavallaan viekin.
Jatketaan tasapainoilun merkeissä vuoteen 2023! ✨🙌
Vastaa